Onnekseni tarkastelin opintojakson tavoitteita ja tehtäviä tarkemmin ja huomasin, että tietoni laajasta kokonaisuudesta oli hajanaiset ja heikot. Totesin katselevani opettajan toimintaympäristöä likinäköisen silmin ilman silmälaseja.
Koulutuksen ohjausjärjestelmät ja hallinnointi
Opintopiirissä ja itsenäisesti aloitimme ensimmäisen tehtävän työstämisen. Tutustuimme koulutuksen ohjausjärjestelmiin ja hallinnointiin. Alueelliset kehittämistarpeet huomioiva koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelma vuosille 2001-2016 (KESU) ohjaa vahvasti koulutuksen järjestäjien toimia. Kehittämissuunnitelma on myös koulutuksen rahoitustoimien taustalla, mm. mitoituksista ja rahoituksesta sekä esim. koulutusohjelmista päätettäessä Kesun linjausten mukaan eri tahot laativat strategiansa sekä omat johtamisjärjestelmänsä.
Koulutuspoliittiset linjaukset elävät kiinteästi mukana yhteiskunnan muutoksessa, tästä esimerkkinä mm. ammattikorkeakoulujen rakenteelliset ja hallinnolliset muutokset. Näistä taustoista jokaisen opettajan olisi hyvä olla tietoinen.
Lainsäädäntö
Toinen keskeinen tehtäväkokonaisuus käsitteli koululainsäädäntöä ja opettajan kelpoisuutta määrittävää lainsäädäntöä ja sieltä nousevia asioita. Selvitimme, miten kelpoisuudet eroavat toisistaan eri kouluasteilla sekä sen, mitä lainsäädännössä määritetään eri koulustuasteilla opettajien tehtävistä.
Keskeiseksi huomioksi nousi mm. se, että ammatillisen koulutuksen lainsäädäntö on koulutuslaki, jossa määritellään hyvin pitkälle koulutuksen toteuttamisen pelisääntöjä. Ammattikorkeakoululaki on ensi sijassa instituutiolaki (kuten myös yliopistolaki), joka määrittää toiminnan rakenteen.
Osaamisen kehittäminen
Kahlasimme läpi eri koulutusasteiden aikaisemman osaamisen tunnistamiseen ja tunnustamiseen liittyviä käsitteitä, käytänteitä ja järjestelmiä huomioiden ammattiosaamisen näytöt ja näyttötutkinnot osaksi osaamisen tunnistamisen käytänteitä.
Tutustuimme oppisopimuskoulutuksen tarjoamiin mahdollisuuksiin osaamisen kehittämiseksi. Tutkimme, mitä koulutuslainsäädännössä todetaan koulutuksen arvioinnista ja perhdyimme tutkintojen ja muun osaamisen kansallinen viitekehys -raporttin laadunvarmistusta käsittelevään lukuun.
Jyväskylän ammattikorkeakoulun lehtori Mervi Pasasta lainatakseni yleisesti voimme sanoa, että koulutusorganisaatioiden laatu- ja arviointityö on käynnistynyt lakisääteisestä koulutuksen arvioinnin velvoitteesta.
Kansainvälistyminen
Koulutuksen kansainvälistyminen osiossa tehtävänä oli perehtyä oppilaitosten kv- linjauksiin ja käytännön toimintamalleihin. Esiin nostettiin toimintalinjaukset, tärkeimmät kehittämiskohteet, kv-hanketyö ja kansainvälisyyden näkyminen oppilaitoksen arjessa sekä myös tutkintojen tunnustaminen ja kansainvälinen vertailu.
Jyväskylän ammattikorkeakoulun ammatillisen opettajakoulutuksen opetussuunnitelman perusteissa todetaan, että ammatillisen koulutuksen yksi tärkeimmmistä haasteista on löytää sellaisia pedagogisia ratkaisuja, jotka mahdollistavat myös eri kulttuureista tulevien opiskelijoiden oppimisen sekä laajeneva kansainvälinen verkostoituminen ja yhteistyö.
Yrittäjyys
Yrittäjyyttä käsittelevässä tehtäväkokonaisuudessa paneuduimme koulutusorganisaation ja työyhteisön toimintaan sekä ajankohtaisiin kehittämistehtäviin ja -haasteisiin tutkimusten, raporttien, muun materiaalin ja oppimispiiriläisten tiedon ja kokemusten jakamisen avulla.
Yrittäjyyden asema keskeisenä painopistealueena opetuksessa eri koulutusasteilla oli mielenkiintoinen havainto. Ammatillisessa koulutuksessa painotetaan yleisesti yrittäjämäistä toimintatapaa, jolla tarkoitetaan kokonaisvaltaista, omaehtoista, aktiivista, valpasta ja motivoitunutta toimintaa yrittäjyydessä, työtehtävissä ja muilla elämänalueilla (www.yvi.fi) . Lisäksi koulutuksessa pureudutaan tarkemmin mahdollisuuteen yrittäjänä toimimiseen korostaen eri toimijoiden välistä yhteistyötä.
Muuta
Viimeisessä tehtäväkokonaisuudessa paneuduimme koulutusorganisaation ja työyhteisön toimintaan sekä ajankohtaisiin kehittämistehtäviin ja -haasteisiin tutkimusten, raporttien, muun materiaalin ja oppimispiiriläisten tiedon ja kokemusten jakamisen avulla.
Oppimispiirissä tehtävää työstettiin kaavioihin tutustumalla, kirjoittamalla tiivistelmiä, käsitekartoin, kahlaamalla läpi netistä löytynyttä materiaalia sekä tutustumalla tehtävänannon yhteydessä vinkattuun materiaaliin.
Lopuksi
Laaja tehtäväkokonaisuus muodosti kuvan opettajan toimintaympäristöstä, joka on sidottu vahvasti lainsäädäntöön, yhteiskunnalliseen muutokseen, kansainväliseen kehitykseen, globalisaatioon ja kestävään kehitykseen. Opettajan toimintaympäristö rakentuu oman työyhteisön, koulutusyksikön toiminnasta ja perusteita ja toisaalta koulutusyksikköä ympäröivien toimintaympäristöjen muutoksesta.
Kyetäkseen toimimaan alati muuttuvassa toimintaympäristössä on opettajan hallittava oma opetusalansa sisältö, opetusmenetelmät ja teknologiset haasteet. Yrittäjyyden tuntemus ja verkostoitumisen taito työelämätoimijoiden kanssa, nousevat esiin voimakkaasti samoin kuin kehittämistyön osaamisen merkitys.
Opettajan toimintaympäristö-tehtävä oli mielekäs kokonaisuus. Sain "silmälasit", joiden avulla voin hahmottaa kokonaisuutta tarkemmin. Samaan hengenvetoon totesin, että tämä tehtävä ei tule valmiiksi, jokainen päivä tuo 5000 palan palapeliin oman osansa.
Mikkelin ammattikorkeakoulun
Savonniemen kampuksella käynnistynyt opetus ja ohjaus opintojaksoon sisältyvä opetusharjoittelu vei opettajan
toimintaympäristötehtävästä opitun käytäntöön.
