maanantai 1. huhtikuuta 2013

Sosiaalinen media pedagogisissa ratkaisuissa. Onks ihan pakko, jos ei haluu?

Ammatillisen opettajan opintoihin liittyvistä valinnaisista opintojaksoista valitsin Sosiaalisen median pedagogisissa ratkaisuissa. Aihe oli minulle täysin vieras. Facebookiin en ollut koskaan kirjautunu.Twitter ja blogi olivat sanoina tuttuja ja tehtävien tuottamiseen tarkoitetut alustat täysin vieraita.Tunsin olevani Hannele Huovin kirjan Gepardi katsoo peiliin - afrikkalaisen sadun tapiiri, joka viihtyy mainiosti omassa mutakuopassaan ja kysyy innokkailta pekari ystäviltään, jotka yrittävät houkutella tapiiria juhliin "onks ihan pakko, jos ei haluu?"

Opintojakson aikaisia tuntemuksia kuvaa hyvin flow -ilmiö. Helsingin yliopiston kasvatuspsykologian professori Kirsti Longan mukaan "flow eli virtauskokemus on tila, jossa on toisaalta kova haaste ja toisaalta kokemus, että haasteeseen pystyy vastaamaan." Termin lanseerasi unkarilaissyntyinen professori Mihály Csíkszentmihályi jo yli 50 vuotta sitten.

Lonka toteaa, että Flowta edeltää usein ahdistus. Ihminen ponnistelee ja yrittää ratkaista jotain tehtävää, mutta taidot eivät vielä riitä. Taidot kuitenkin kehitttyvät ja tekeminen siirtyy alueelle, jota kutsumme kiihdytyskanavaksi. "Aivotutkimuksessa sanotaan, että dopamiinirata aktivoituu." Se on ilmeisesti kaikkein palkitsevin tila.
Professori Kirsti Longan artikkeli Flow-tilasta Ylen sivuilla.

Mutta palataanpa opintojakson alkuun.Tavoitteena tällä opintojaksolla oli hakea yhdessä, yhteisöllisen työskentelyn mukaisesti ideoita, vastauksia ja ratkaisuja sille, mitä sosiaalisen median työkalut ja välineet ovat, ja miten niitä voidaan hyödyntää opetuksessa ja ohjauksessa. Opettaja ja opiskelijat loivat yhdessä oppimisyhteisön, jossa vertaisoppijoiden ajatuksen mukaisesti pyritään ratkomaan yhteisiä oppimisen ongelmia. Kaikki "kantavat kortta kekoon" tasavertaisesti. (Opinto-opas 2012-2013.)

Opintojen aluksi kirjouduimme facebookiin suljettuun ryhmään. Keskustelualueemme pedagogisena perustana oli siis yhteistoiminnallinen oppiminen. Kävimme vilkasta yhteistä keskustelua erilaisista oppimis- ja ohjausnäkemyksistä ja siitä, millaisia pedagogisia ratkaisuja voisimme käyttää hyödyntäessämme opettajana sosiaalista mediaa. (Laaksonen 2013.)

Opiskelumme eteni tehtäväannon mukaisesti moduleittain. Tavoitteena opiskelijoilla oli kehittää sosiaalista mediaa hyödyntävä pedagoginen käytänne esim. opintojakso, jota voi hyödyntää opetus- ja ohjaustyössä. Tehtävän toteutin parityöskentelynä Eija Nygårdin kanssa Työmme aiheena oli yrittäjyyden perusopinnot (2op). Pedagogisena perutana, jolle tuotos rakennettiin oli tutkivaoppiminen.Suunnittelemassamme opintojaksossa opetuksessa hyödynnettiin blogia, facebookia ja Etherpadia ja huomioitiin tietosuojaa- ja tekijänoikeutta koskeva lainsäädäntö. Yhteisöllisen kirjoittamisen välineitä kokeilin ensimmäistä kertaa sosiaalisen median opintojakson aikana.

Opintojakso tarjosi mahdollisuuden tutustua myös Second Life virtuaalimaailmaan, jota hyödynnetään myös opetuksessa ja ohjauksessa. Virtuaalimaailmassa liikuimme lehtori Inkeri Laaksosen opastamana luotujen hahmojen, avattarien avulla. Simulaation sisällä liikkuminen tapahtuu kävellen,lentäen tai teleportaten.

 

Kuva 1 Second Life, Inkeri Laaksonen

Wikipedian mukaan virtuaalimaailmassa voidaan järjestetää luentoja, ryhmätyötilaisuuksia, ohjauskeskusteluja ja kokouksia. Kouluttajan on mahdollista tuoda virtuaaliseen oppimisympäristöön koulutusmateriaalia kuten kuvia, videota ja ääntä. Second Lifessa toteutetaan opetusmuotoina myös simulaatioita, joissa voidaan harjoitella todellisuutta vastaavaa toimintaa.

Lopuksi voin vain todeta professori Kirsti Lonkaa lainaten, että  palkitsevin kokemus ihmiselle ei ole se hetki, kun voittaa, vaan hetki juuri ennen sitä, kun olet juuri oivaltamassa jotakin. Flow on se, kun kaikki loksahtaa paikoilleen, ja tuntuu helpolta."

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti