Naisenergiaa

Kevään ja kesän aikana Korpikodissa vieraili lukuisa joukko mielenkiintoisia vieraita.
Blogisivulle halusin poimia muutaman energisen naisen, joista jokainen oli eri vaiheessa omalla opinpolullaan.

Jyväskylän ammatillisen opettajakorkeakoulun lehtori, kouluttaja Inkeri Laaksonen toimi opettajaopintojeni ohjaajana. Kasvatustieteen ammattilainen, joka valmisteli loppuvaiheessa olevaa väitöskirjaansa.

Ruut ala-asteen toisluokkalainen ja Irma syksyllä koulunsa aloittanut ekaluokkalainen.

Nuutajärven lasitehtaalla  ( www.nuutajarvi.fi) työskentelevä upea lasitaiteilija Kirsi Anttila.
(http://newsroom.iittala.com/Press-Releases/The-Alder-thrush-sings-to-the-glassblower-119.as)

Töitä ja kevään tuloa

Suoritettujen opintojen jälkeen jatkuivat työt omassa yrityksessä.  Yritysneuvonta, yrityskauppojen hoitaminen, vertaistuki ja  kehittämissuunnitelmat veivät liiketoimintojen maailmaan.

Vapaa-aikana ehdin ihastella kevään tuloa korpikodissa ja kotikaupungissani Savonlinnassa.

 Savonlinnan Oopperajuhlien ( www.operafestival.fi) päänäyttämö Olavinlinna jäiden lähdön aikaan. 

 

 
Korpikodissa kevät on kiireistä aikaa. Laiturit uitetaan paikoilleen, vene lasketaan Saimaan aalloille ja puutarhahommat käynnistyvät risujen ja roskien poltolla.

"Rannalla lahden tyynen sen
on tuoksuva tuomilehto,
koti peippojen, kerttujen keväisten
ja laulujen, tuoksujen kehto."

Leino

Opettaja 2013

Kevään 2013 viimeiset seminaaripäivät pidettiin Mikkelissä.  Seminaarien aikana hiottiin vielä opittua, teemana ohjaus ja opettaminen sekä käytiin itsearvioinnin pohjalta päättökeskustelu ohjaavan opettajan kanssa. Viimeisen seminaaripäivän päätteeksi vierailimme opiskelijatovereiden kanssa GalleriArissa, joka on Mikkelin ainoa ympärivuotista näyttelytoimintaa harjoittava taidegalleria ja jota ylläpitävät opiskelijakelijakolleegani Merja Ihanus-Hänninen puolisonsa Ari Hännisen kanssa.

Kuva GalleriAri

Galleriavierailumme lopuksi nostimme maljan opettajaksi valmistumisemme johdosta.

Lukuvuuosi oli siis takana ja 60 op pedagogisia opintoja suoritettuna. Kotiin saavuttuani laitoin postiin todistusanomukseni suunnattoman onnelisena opettajuudestani.

To learn!

This blog is a story of middle aged (well, a bit over that) woman on the way to be a teacher. I study in the Teacher Education College of JAMK University of Applied Sciences. You can visit Jyväskylä University of Applied Sciences web pages at http://www.jamk.fi/aokk.
The blog describes the studies as well as the free time.

Finnish studying system offers a great opportunity for free and high quality education.
Finlands unique and clean nature makes different kind of outdoor activities possible in all four seasons.

Through my blog I want to bring up the importance of womens education. I also want to inspire all the readers to globally support womens right for life lasting learning and sharing their experiences."

Opettajan työkalupakki

Keväisessä auringonpaisteessa hiihtolenkin jälkeen laavulla istuessani voin todeta, että olen saavuttanut opiskelulle asetetut ja asettamani pedagogiset tavoitteet. Tavoitteiden saavuttamista ovat tukeneet teoreettista tietoa antaneet, innovatiiviset seminaaripäivät ja opintoihin kuuluneet opintojaksot ja tehtävänannot.

Toimintaympäristötehtävästä opittu siirtyi käytäntöön opetusharjoittelun aikana. Tehtävä osoitti ammatillisen opettajan toimenkuvan olevan laaja-alainen ja vaativan opettajalta vahvaa substanssiosaamista, päivitettyä asiantuntijuutta alati muuttuvassa toimintaympäristössä ja yhteiskunnallista aktiivisuutta. Toimintaympäristötehtävää läpikäydessäni nousi esiin koulutuksen vaikuttava asema osana yhteiskuntaa.

Ohjaus oppimisprosessissa-opintojakso tuki opetusharjoittelun aikana kehittymistä ja toimimista opiskelijan ohjaajana, jonka työssä korostuvat oppilaiden omaehtoisen oppimisen tukeminen ja vuorovaikutustaidot.

Sosiaalinen media pedagogisissa ratkaisuissa-opintojakson aikana tutustuin sosiaalisen median työkaluihin ja välineisiin sekä siihen miten niitä voidaan hyödyntää opetuksessa ja ohjauksessa.

Koulutuksen aikana järjestin opettajan työkalupakkini. Pakin sisältö muodostui aikaisempien opiskelujen ja koulutuksien aikana hankkimasta tiedosta, hiljaisesta tiedosta ja taimelle nousseesta ammatillisen opettajan identiteetistä. Sisällön perustaksi muodostui opettajaopintojen aikana opittu ja oivallettu: oppimisen ohjauksesta, toimintaympäristön kehittämisestä, vuorovaikutustaidoista ja yhteistyöstä, elämän syvyisestä oppimisesta ja teknologiasta. Substanssiosaamiseni, laaja-alainen työelämäosaaminen muodostui työkalupakin sisällön vahvuudeksi. Kokemusta vuosien varrelta oli kertynyt psykiatrisesta hoitotyöstä, erikoisnuorisotyöstä ja nuorisotyöstä, kuntoutustoiminnasta, vaihtoehtoisista kommunikaatiomenetelmistä, yrittäjyydestä, palvelutuotannosta, vanhus- ja vammaistyöstä, sosiaali- ja terveysalan johtamisesta, esimiestyöskentelystä, asiantuntijana toimimisesta, työyhteisöjen toiminnasta, verkko-opintojen sisältöjen suunnittelusta, palvelu-ja tuotekehityksestä ja yritysneuvonnasta. Nyt voin todeta, että nämä kaikki ovat loistavia työkaluja opettajan työkalupakissani.

Vsy/Kansalaisopinnoti

Opintojen myötä oma opettajan käyttöteoriani on alkanut muodostua. Uskon, että hyväksi opettajaksi kehitytään vahvan pedagogisen osaamisen, substanssiosaamisen ja harjaantumisen kautta. Tätä näkemystä tukevat myös palautteet, joita olen saanut vertaisohjaajilta ja ohjaavilta opettajilta opintojeni aikana.

Voinkin vain todeta olevani matkalla elämän syvyisen oppimisen polulla ja todeta Mahatma Gandhin sanoin, "Tietämisemme on kuin pallo, mitä suuremmaksi sen tilavuus kasvaa, sitä suuremmaksi tulee myös sen tietämättömyyteen ja tuntemattomaan suuntautuva pinta-ala."

Voimaannuttavaa vapaa-aika ladulla ja ystävien seurassa.

Kotia ympäröivä luonto tarjosi työn ja opiskelun lomassa mahdollisuuden patikka- ja hiihtoretkiin sekä hetkiin nuotiolla, jonka äärellä maistui savun tuoksuinen nuotiokahvi.

 

Ystävät ilahduttivat opettajaopiskelijaa monin tavoin: rakentamalla pihamaalleni kodin vahdiksi ihanan lumi-Iidan, toimimalla ATK-tukena ja mm. järjestämällä luovat joulutorttutalkoot Mikkelissä joulukuussa pidettyjen seminaaripäivien illanvietoksi. Jokaiseen paistokseen liittyi oma hauska tarina. Joulutorttujen ulkonäkö oli sivuseikka!

Sosiaalinen media pedagogisissa ratkaisuissa. Onks ihan pakko, jos ei haluu?

Ammatillisen opettajan opintoihin liittyvistä valinnaisista opintojaksoista valitsin Sosiaalisen median pedagogisissa ratkaisuissa. Aihe oli minulle täysin vieras. Facebookiin en ollut koskaan kirjautunu.Twitter ja blogi olivat sanoina tuttuja ja tehtävien tuottamiseen tarkoitetut alustat täysin vieraita.Tunsin olevani Hannele Huovin kirjan Gepardi katsoo peiliin - afrikkalaisen sadun tapiiri, joka viihtyy mainiosti omassa mutakuopassaan ja kysyy innokkailta pekari ystäviltään, jotka yrittävät houkutella tapiiria juhliin "onks ihan pakko, jos ei haluu?"

Opintojakson aikaisia tuntemuksia kuvaa hyvin flow -ilmiö. Helsingin yliopiston kasvatuspsykologian professori Kirsti Longan mukaan "flow eli virtauskokemus on tila, jossa on toisaalta kova haaste ja toisaalta kokemus, että haasteeseen pystyy vastaamaan." Termin lanseerasi unkarilaissyntyinen professori Mihály Csíkszentmihályi jo yli 50 vuotta sitten.

Lonka toteaa, että Flowta edeltää usein ahdistus. Ihminen ponnistelee ja yrittää ratkaista jotain tehtävää, mutta taidot eivät vielä riitä. Taidot kuitenkin kehitttyvät ja tekeminen siirtyy alueelle, jota kutsumme kiihdytyskanavaksi. "Aivotutkimuksessa sanotaan, että dopamiinirata aktivoituu." Se on ilmeisesti kaikkein palkitsevin tila.
Professori Kirsti Longan artikkeli Flow-tilasta Ylen sivuilla.

Mutta palataanpa opintojakson alkuun.Tavoitteena tällä opintojaksolla oli hakea yhdessä, yhteisöllisen työskentelyn mukaisesti ideoita, vastauksia ja ratkaisuja sille, mitä sosiaalisen median työkalut ja välineet ovat, ja miten niitä voidaan hyödyntää opetuksessa ja ohjauksessa. Opettaja ja opiskelijat loivat yhdessä oppimisyhteisön, jossa vertaisoppijoiden ajatuksen mukaisesti pyritään ratkomaan yhteisiä oppimisen ongelmia. Kaikki "kantavat kortta kekoon" tasavertaisesti. (Opinto-opas 2012-2013.)

Opintojen aluksi kirjouduimme facebookiin suljettuun ryhmään. Keskustelualueemme pedagogisena perustana oli siis yhteistoiminnallinen oppiminen. Kävimme vilkasta yhteistä keskustelua erilaisista oppimis- ja ohjausnäkemyksistä ja siitä, millaisia pedagogisia ratkaisuja voisimme käyttää hyödyntäessämme opettajana sosiaalista mediaa. (Laaksonen 2013.)

Opiskelumme eteni tehtäväannon mukaisesti moduleittain. Tavoitteena opiskelijoilla oli kehittää sosiaalista mediaa hyödyntävä pedagoginen käytänne esim. opintojakso, jota voi hyödyntää opetus- ja ohjaustyössä. Tehtävän toteutin parityöskentelynä Eija Nygårdin kanssa Työmme aiheena oli yrittäjyyden perusopinnot (2op). Pedagogisena perutana, jolle tuotos rakennettiin oli tutkivaoppiminen.Suunnittelemassamme opintojaksossa opetuksessa hyödynnettiin blogia, facebookia ja Etherpadia ja huomioitiin tietosuojaa- ja tekijänoikeutta koskeva lainsäädäntö. Yhteisöllisen kirjoittamisen välineitä kokeilin ensimmäistä kertaa sosiaalisen median opintojakson aikana.

Opintojakso tarjosi mahdollisuuden tutustua myös Second Life virtuaalimaailmaan, jota hyödynnetään myös opetuksessa ja ohjauksessa. Virtuaalimaailmassa liikuimme lehtori Inkeri Laaksosen opastamana luotujen hahmojen, avattarien avulla. Simulaation sisällä liikkuminen tapahtuu kävellen,lentäen tai teleportaten.

 

Kuva 1 Second Life, Inkeri Laaksonen

Wikipedian mukaan virtuaalimaailmassa voidaan järjestetää luentoja, ryhmätyötilaisuuksia, ohjauskeskusteluja ja kokouksia. Kouluttajan on mahdollista tuoda virtuaaliseen oppimisympäristöön koulutusmateriaalia kuten kuvia, videota ja ääntä. Second Lifessa toteutetaan opetusmuotoina myös simulaatioita, joissa voidaan harjoitella todellisuutta vastaavaa toimintaa.

Lopuksi voin vain todeta professori Kirsti Lonkaa lainaten, että  palkitsevin kokemus ihmiselle ei ole se hetki, kun voittaa, vaan hetki juuri ennen sitä, kun olet juuri oivaltamassa jotakin. Flow on se, kun kaikki loksahtaa paikoilleen, ja tuntuu helpolta."

Seminaarit; matkaa"geokätköillä" ja reflektointia matkan sujumiseksi.

Keskeisiä työskentelymuotoja, joiden avulla työstettiin erilaisia oppimistehtäviä olivat siis mm. seminaarit, oppimispiirit ja verkossa tapahtuva työskentely. Seminaarit olivat alueellisissa ryhmissä tapahtuvaa ohjausta varten. Ryhmäämme ohjasi kaksi ammatillisen opettajakorkeakoulun kouluttajaa Sinikka Blom ja Inkeri Laaksonen. Seminaareissa keskityttiin koko opintojen ajan jatkuneeseen Kehittyvä opettajuus -opintojakson ja Opetus ja ohjaus -opintojakson oppimistehtävien työstämiseen ja ohjaamiseen. Seminaarien aikana oli mahdollisuus jakaa vertaisryhmän kesken oppimistehtävien tuottamia kokemuksia ja niiden tuloksia. (Opinto-opas 2012-2013.)

Seminaaripäivät järjestettiin kerran kuukaudessa. Kahden päivän ajan työskentelimme intensiivisesti, kiikaroimme pedagogisia lähestymistapoja siirtymällä tutkien ja tarkastellen oppimis- ja ohjausteoreettisille, ryhmäprosessien ja reflektoinnin "geokätköille" suunnitellen ja toteuttaen innovatiivisia oppimistilanteita sekä tutustumalla arvioinnin perusteisiin. Ryhmämme kouluttajien toiminta oli opiskelijoille hyvänä esimerkkinä vahvaan teoreettiseen pääomaan ja kokemukseen perustuvasta ohjauksesta, jossa  käytettiin hyödyksi uutta teknologiaa. 

Marraskuun 2012 aikana oppimispiirin jäsenenä olin järjestämässä ryhmämme kahta seminaaripäivää Savonlinnaan Savonniemen kampukselle ja ravintolakoulu Paviljongille vastuualueena käytännön järjestelyt. Kokemus oli erittäin positiivinen ja täydensi opetusharjoittelua. Seminaaripäivien järjestäminen tarjosi mahdollisuuden verkostoituneeseen yhteistyöhön oppilaitosten eri tehtävissä työskentelevien henkilöiden kanssa ja mahdollisuuden tutustua oppilaitosten toimintaan syvemmin. 

Mikkelissä joulukuussa 2012 pidetyt seminaaripäivät jäivät myös mieleen. Ryhmätyönä toteutimme opiskelijatovereiden kanssa innovatiivisen opetustuokion aiheena joululaulun esittäminen "poisoppien". Luovan ryhmän työskentelyn tuloksena Joulupuu on rakennettu -laulu taipui uudeksi versioksi letkajenkan tahtiin!

 

Seminaaripäivien aikana oppimispiirit saivat ohjausta pedagogisten kehittämistöiden toteuttamiseen, tietoa opetuksesta ja ohjauksesta sekä arviointiosaamisesta.

Boldog karácsonyt !

Mikkelin ammattikorkeakoulun Savonniemen kampuksella suoritetun opetusharjoittelun jälkeen lomamatka Budapestiin vei ajatukset jouluun. Vörötsmarty-aukiolla järjestetyt joulumarkkinat olivat huikea kokemus. Kansainvälinen matkailuportaali Expediakin hehkuttaa, että on "vaikea löytää alkuperäisempää joulutoria kuin Budapest". Brittiläinen Sunday Times on listannut Budapestin ansaitusti joulutorien ykköseksi.

Joulutorilla kävijöitä ilahdutti budapestiläiset "opiskelijatontut" toivottaen hyvää joulua karamellejä jakaen.

 

Budapest tarjoaa matkailijoille paljon nähtävää, suosittelen!

Tapahtumarikkaan ja seikkailuhenkisen matkan jälkeen oli aika kiirehtiä kahdeksi päiväksi Mikkeliin opettajaopintojen seminaaripäiville.

Matkalla opettajaksi, opettaen ja ohjaten.

Opetuksen ja ohjauksen opintojakso toteutettiin kolmen Jyväskylän ammattikorkeakoulun opiskelijan voimin, Mikkelin ammattikorkeakoulun lehtori Tuula Höglundin ja Jyväskylän ammattikorkeakoulun lehtori Sinikka Blomin ohjauksessa.

Opintojakson aluksi oppimispiirin jäsenet perehtyivät opintojakson tavoitteisiin, sisältöihin ja arviointikriteereihin. Niiden perusteella oppimispiirin jäsenet tunnistivat ja arvioivat omaa osaamistaan opettajan työssä ja määrittelivät kehittymishaasteitaan. Tämän jälkeen oppimispiirin jäsenet etsivät ajankohtaisen pedagogisen kehittämiskohteen.

Syksyn 2012 aikana suunniteltiin ja toteutettiin Mikkelin ammattikorkeakoulun Savonniemen kampuksella Restonomi (AMK) Matkailun Venäjä-osaaja koulutusohjelman liiketoiminnan opintoihin liittyvä pedagoginen kehittämistyö. Oppimispiirin suunnittelema opintojakso rakentui Mikkelin ammattikorkeakoulun uuden opetussuunnitelman pohjalle ja sen yhteisenä teemana oli elämyksellisyys.

Ohjausta ja palautetta opintopiirin jäsenet saivat ohjaavalta opettajalta, opettajakollegoilta, vertaisohjaajilta ja opettajakorkeakoulun kouluttajalta. Kehittämistyöhön liittyi keskeisenä eri tahojen arviointi. Kehittämistyön tulokset julkaistaan Mikkelin ammattikorkeakoulun henkilöstön verkkojulkaisun sivuilla.

Opettajaopiskelijat asettivat projektin tavoitteeksi: yrittäjyyskasvatuksen kehittämisen uudenlaisten pedagogisten ratkaisujen avulla ja mm. omaehtoisen ja sisäisen yrittäjyyden tukemisen. Yrittäjyyteen ja yrittäjyyskasvatukseen liittyviä keskeisiä käsitteitä avataan seuraavassa Jyväskylän ammatillisen opettajakorkekoulun lehtorin Inkeri Laaksosen videossa.Yrittäjyys

Tavoitteeksi omalle oppimiselleni asetin tutustumisen oppimisen ja opettamisen yleisiin lainalaisuuksiin, miten opitaan, oppimisprosessin suunnittelun, toteutuksen ja arviointiosaamisen. Lisäksi, miten oppilaita tuetaan omaehtoiseen toimintaan, yhteistyö- ja vuorovaikutustaitojen kehittämisen sekä uuden teknologian hyödyntämisen opetuksessa. Mielenkiintoisia haasteita olivat persoonallinen ote työhön ja elinikäisen oppimisen polun suunnittelu.

Kognitiiviseen psykologiaan pohjautuvaan konstruktivistiseen opimiskäsitykseen perustuvassa opetusharjoitttelussa kokeiltiin rohkeasti eri opetus- ja ohjausmenetelmiä. Projekti koostui omasta yrittäjätarinastani, joka kertasi keskeiset yrittäjyyskasvatukseen ja yrittäjyyteen liittyvät käsitteet: omaehtoinen ja sisäinen yrittäjyys, ulkoinen yrittäjyys, leija-ajattelu, kannattavuus, liikeidea, liiketoimintasuunnitelma ja toimintaympäristö. Lisäksi oppijat saivat tehtävänannon laatia liiketoimintasuunnitelma aiheesta taidekeskus Retretti.

 
Kriteereinä liiketoimintasuunnitelmalle olivat seuraavat käsitteet: kansainvälisyys, vuorovaikutus, hyvinvointi, palvelutarjonta, verkostoituminen ja kannattavuus. Opiskelijat jaettiin tehtävänantoa varten neljään ryhmään. Ryhmien tuotoksista valittiin äänestyksellä yksi työ simulaatioluokassa toteutettavaan elämyksellisen matkailun liiketoiminnan opintoihin kuuluvaan simulaatio-opetustilanteeseen.

Liiketoimintasuunnitelman laatineen ryhmän jäsenille annettiin tehtävä toteuttaa pankissa alkavan yrityksen rahoitusneuvottelutilanne, seuraavan roolijaon mukaisesti: pankinjohtaja, yritysneuvoja, toimitusjohtaja ja markkinointipäällikkö. Simulaatiotilanteen jälkeen ryhmän jäsenet kertoivat kokemuksistaan sekä käytiin debriefing-keskustelu, johon yleisö aktiivisesti osallistui.Terveys- ja hoitoalalla yleistynyttä simulaatio-opetusta käytettiin nyt ensimmäisen kerran matkailun liiketoimintojen opetuksessa.

Opetus ja ohjaus opintojakson kanssa samaan aikaan toteutunut valinnainen opintojakso Ohjaus oppimisprosessissa tuki opetusharjoittelua. Opintojakson ohjaaja yliopettaja Kirsti Vänskä oli luova, ja persoonallinen alansa tietäjä. Opintojen aikana palasin usein tarkastelemaan Kirsti Vänskän teosta Onnistuuko ohjaus? Valinnaisen opintojakson tavoitteet oli määritelty seuraavasti: "opiskelija on tietoinen erilaisista ohjauksellisista lähestymistavoista ja ymmärtää niiden merkityksen oppimisen ohjaamisessa. Opiskelija pystyy soveltamaan voimauttavaa ja toiminnallista ohjausta opetustyöhönsä sekä yksilö- että ryhmätasolla." (Opinto-opas 2012-2013.) Opintojaksojen saman aikaisuus mahdollisti ohjauksen teoriatiedon kokeilun ja soveltamisen käytännössä.

Henkilökohtaisesti koin opetusharjoittelun ja pedagogisen kehittämistyön suunnittelun ja toteutuksen huikeaksi oppimiskokemukseksi. Opetusharjoittelun aikana ohjaustyöni oli opiskelijalähtöistä. Huomioin opiskelijoiden yksilölliset tarpeet: tulla ymmärretyksi ja että oppimisprosessi etenee olemassa olevaa tietoa hyödyntäen. Mamkin kansainvälinen opiskelijaryhmä oli avoin, innostunut ja innovatiivinen. Ohjaajamme lehtori Tuula Höglund oli loistava esimerkki laadukkaasta opetustyön ammattilaisesta ja koko Mamkin henkilökunta kannustava, opiskelijan oppimista tukeva yhteisö. Opetusharjoitteluni päätteeksi seurasin lehtori Tuula Höglundin ja lehtori Leena Fyhrin opetusta.

Lehtori Tuula Höglund

Lehtori Marja-Leena Fyhr

Mielestäni saavutin opintojaksolle asetetut tavoitteet. Erityisesti mielenkiintoiseksi koin vilkkaan vuorovaikutuksen kansainvälisen opiskelijaryhmän kanssa. Opiskelijat toivat esiin omaa kulttuuriaan, toimivat innovatiivisesti ja innokkaasti ryhmätyötilanteissa ja mahdollistivat kumppanuusopettaja toiminnan. Simulaatioluokka oli uusi mielenkiintoinen kokemus kehittyvästä teknologiasta, jota opetuksessa hyödynnetään.

Opetusharjoitteluun liittyvän yrittäjyyskasvatusaiheisen opetuskerran pidin myös jalkahoitaja- opiskelijoille Savonlinnan ammatti- ja aikuisopisto, Humania sosiaali-, terveys ja liikunta-alan yksikössä, jossa seurasin myös nuorisoasteen lähihoitajaksi opiskelevien opiskelijoiden opetusta, opettajana lehtori Merja Mustonen.

Lehtori Merja Mustonen

Vertaisarvioijana toimin opettajaopiskelija Sari Nyrhisen opetustunneilla. Humaniassa opettajaopiskelijana sain lyhyessä ajassa kokemusta kollegiaalisesta yhteisöstä, jossa opiskelija sai lämpimän vastaanoton ja keskustelujen kautta paljon tietoa ja rakentavaa palautetta.

Toimintaympäristö tutuksi!

Onnekseni tarkastelin opintojakson tavoitteita ja tehtäviä tarkemmin ja huomasin, että tietoni laajasta kokonaisuudesta oli hajanaiset ja heikot. Totesin katselevani opettajan toimintaympäristöä likinäköisen silmin ilman silmälaseja.

Koulutuksen ohjausjärjestelmät ja hallinnointi

Opintopiirissä ja itsenäisesti aloitimme ensimmäisen tehtävän työstämisen. Tutustuimme koulutuksen ohjausjärjestelmiin ja hallinnointiin. Alueelliset kehittämistarpeet huomioiva koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelma vuosille 2001-2016 (KESU) ohjaa vahvasti koulutuksen järjestäjien toimia. Kehittämissuunnitelma on myös koulutuksen rahoitustoimien taustalla, mm. mitoituksista ja rahoituksesta sekä esim. koulutusohjelmista päätettäessä  Kesun linjausten mukaan eri tahot laativat strategiansa sekä omat johtamisjärjestelmänsä.

Koulutuspoliittiset linjaukset elävät kiinteästi mukana yhteiskunnan muutoksessa, tästä esimerkkinä mm. ammattikorkeakoulujen rakenteelliset ja hallinnolliset muutokset. Näistä taustoista jokaisen opettajan olisi hyvä olla tietoinen.

Lainsäädäntö

Toinen keskeinen tehtäväkokonaisuus käsitteli koululainsäädäntöä ja opettajan kelpoisuutta määrittävää lainsäädäntöä ja sieltä nousevia asioita. Selvitimme, miten kelpoisuudet eroavat toisistaan eri kouluasteilla sekä sen, mitä lainsäädännössä määritetään eri koulustuasteilla opettajien tehtävistä.

Keskeiseksi huomioksi nousi mm. se, että ammatillisen koulutuksen lainsäädäntö on koulutuslaki, jossa määritellään hyvin pitkälle koulutuksen toteuttamisen pelisääntöjä. Ammattikorkeakoululaki on ensi sijassa instituutiolaki (kuten myös yliopistolaki), joka määrittää toiminnan rakenteen.

Osaamisen kehittäminen

Kahlasimme läpi eri koulutusasteiden aikaisemman osaamisen tunnistamiseen ja tunnustamiseen liittyviä käsitteitä, käytänteitä ja järjestelmiä huomioiden ammattiosaamisen näytöt ja näyttötutkinnot osaksi osaamisen tunnistamisen käytänteitä.

Tutustuimme oppisopimuskoulutuksen tarjoamiin mahdollisuuksiin osaamisen kehittämiseksi. Tutkimme, mitä koulutuslainsäädännössä todetaan koulutuksen arvioinnista ja perhdyimme tutkintojen ja muun osaamisen kansallinen viitekehys -raporttin laadunvarmistusta käsittelevään lukuun.

Jyväskylän ammattikorkeakoulun lehtori Mervi Pasasta lainatakseni yleisesti voimme sanoa, että koulutusorganisaatioiden laatu- ja arviointityö on käynnistynyt lakisääteisestä koulutuksen arvioinnin velvoitteesta.

Kansainvälistyminen

Koulutuksen kansainvälistyminen osiossa tehtävänä oli perehtyä oppilaitosten kv- linjauksiin ja käytännön toimintamalleihin. Esiin nostettiin toimintalinjaukset, tärkeimmät kehittämiskohteet, kv-hanketyö ja kansainvälisyyden näkyminen oppilaitoksen arjessa sekä myös tutkintojen tunnustaminen ja kansainvälinen vertailu.

Jyväskylän ammattikorkeakoulun ammatillisen opettajakoulutuksen opetussuunnitelman perusteissa todetaan, että ammatillisen koulutuksen yksi tärkeimmmistä haasteista on löytää sellaisia pedagogisia ratkaisuja, jotka mahdollistavat myös eri kulttuureista tulevien opiskelijoiden oppimisen sekä laajeneva kansainvälinen verkostoituminen ja yhteistyö.

Yrittäjyys

Yrittäjyyttä käsittelevässä tehtäväkokonaisuudessa paneuduimme koulutusorganisaation ja työyhteisön toimintaan sekä ajankohtaisiin kehittämistehtäviin ja -haasteisiin tutkimusten, raporttien, muun materiaalin ja oppimispiiriläisten tiedon ja kokemusten jakamisen avulla.

Yrittäjyyden asema keskeisenä painopistealueena opetuksessa eri koulutusasteilla oli mielenkiintoinen havainto. Ammatillisessa koulutuksessa painotetaan yleisesti yrittäjämäistä toimintatapaa, jolla tarkoitetaan kokonaisvaltaista, omaehtoista, aktiivista, valpasta ja motivoitunutta toimintaa yrittäjyydessä, työtehtävissä ja muilla elämänalueilla (www.yvi.fi) . Lisäksi koulutuksessa pureudutaan tarkemmin mahdollisuuteen yrittäjänä toimimiseen  korostaen eri toimijoiden välistä yhteistyötä.

Muuta

Viimeisessä tehtäväkokonaisuudessa paneuduimme koulutusorganisaation ja työyhteisön toimintaan sekä ajankohtaisiin kehittämistehtäviin ja -haasteisiin tutkimusten, raporttien, muun materiaalin ja oppimispiiriläisten tiedon ja kokemusten jakamisen avulla.

Oppimispiirissä tehtävää työstettiin kaavioihin tutustumalla, kirjoittamalla tiivistelmiä, käsitekartoin, kahlaamalla läpi netistä löytynyttä materiaalia sekä tutustumalla tehtävänannon yhteydessä vinkattuun materiaaliin.

Lopuksi

Laaja tehtäväkokonaisuus muodosti kuvan opettajan toimintaympäristöstä, joka on sidottu vahvasti lainsäädäntöön, yhteiskunnalliseen muutokseen, kansainväliseen kehitykseen, globalisaatioon ja kestävään kehitykseen. Opettajan toimintaympäristö rakentuu oman työyhteisön, koulutusyksikön toiminnasta ja perusteita ja toisaalta koulutusyksikköä ympäröivien toimintaympäristöjen muutoksesta.

Kyetäkseen toimimaan alati muuttuvassa toimintaympäristössä on opettajan hallittava oma opetusalansa sisältö, opetusmenetelmät ja teknologiset haasteet.  Yrittäjyyden tuntemus ja verkostoitumisen taito työelämätoimijoiden kanssa, nousevat  esiin voimakkaasti samoin kuin kehittämistyön osaamisen merkitys.

Opettajan toimintaympäristö-tehtävä oli mielekäs kokonaisuus. Sain "silmälasit", joiden avulla voin hahmottaa kokonaisuutta tarkemmin. Samaan hengenvetoon totesin, että tämä tehtävä ei tule valmiiksi, jokainen päivä tuo 5000 palan palapeliin oman osansa.

Mikkelin ammattikorkeakoulun Savonniemen kampuksella käynnistynyt opetus ja ohjaus opintojaksoon sisältyvä opetusharjoittelu vei opettajan toimintaympäristötehtävästä opitun käytäntöön.